Liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2027
In brief, in English
This call funds projects and promotion programs that guide mobility choices and shift attitudes toward sustainable transport such as walking, cycling, and public transit. Eligibility criteria for applicants are not detailed in the provided text.
Written by a model from the publisher's text. The official page is the authority. How data is produced
Liikkumisen ohjauksen valtionavustushaulla halutaan tukea hankkeita, joiden tavoitteena on vaikuttaa ihmisten kulkutapoihin, liikkumistottumuksiin ja asenteisiin niin, että kestävien kulkumuotojen suosio kasvaa.
Hakemusten toivotaan kohdentuvan haun teemoihin, jotka ovat:
1) Kestävät matkaketjut
Kestäviä kulkumuotoja yhdistelevät matkaketjut pitäisi tehdä mahdollisimman helpoiksi ja sujuviksi. Näin ne olisivat kilpailukykyinen vaihtoehto omalla autolla liikkumiselle. Teemassa rahoitetaan hankkeita, suunnitelmia ja kokeiluita, joilla edistetään kestäviin kulkutapoihin perustuvien matkaketjujen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Erityisesti pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen yhdistelemisen helpottaminen, sujuvoittaminen ja houkuttelevuuden parantaminen erilaisin liikkumisen ohjauksen keinoin ovat tämän teeman pääfokuksessa.
Teemassa voidaan myös rahoittaa hankkeita, joissa käsitellään eri tavoin pysäköintiä keinona edistää kestävää kaupunkiliikennettä. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi liityntä- tai pyöräpysäköinnin käyttäjäkokemukseen tai olla kestäviä matkaketjuja edistäviä, pysäköintiä käsitteleviä suunnitelmia tai strategioita.
Hankkeet voidaan kohdentaa tietylle ryhmälle, kuten liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille, työssäkäyville, ikääntyneille, lapsille ja nuorille, tai ne voivat olla kaikille suunnattuja. Hanke voi myös kohdentua tiettyyn matkaryhmään kuten työmatkoihin, koulumatkoihin tai vapaa-ajan matkoihin
2) Liikkumisen ohjaus osana liikenneympäristön muutoksia
Hyödyntämällä liikkumisen ohjauksen toimia osana liikenneympäristön muutoksia varmistetaan, ettei infrauudistus tai joku muu liikkumiseen kohdistuva uudistus jää vain fyysiseksi muutokseksi. Parhaimmillaan käyttäjät löytävät nopeasti uudet reitit, kokeilevat uusia kulkutapoja ja tottuvat kestävään liikkumiseen osana arkea. Tämä tekee investoinnista tehokkaamman, kun saavutetaan todellinen muutos kulkutapojen jakaumassa. Myös infrahankkeiden rakentamisen aikana on tärkeää huolehtia kestävän liikkumisen mahdollisuuksista.
Tässä teemassa rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään periaatteita ja toimintatapoja, joilla edistetään kestävää liikkumista erilaisissa liikenneympäristön muutoksissa, muutoksen eri vaiheissa.
Kysymyksiä joihin hankkeissa voidaan paneutua ovat muun muassa:
- Miten infrahankkeissa tai muissa liikkumiseen kohdentuvissa uudistuksissa voidaan huomioida kestävä liikkuminen ennen hankkeen alkamista? Miten hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen?
- Miten käyttäjiä osallistetaan prosessin aikana/miten kerätään palautetta tehdyistä muutoksista?
- Miten uusien infraratkaisujen osalta ohjeistetaan/innostetaan/kannustetaan käyttäjiä kestävään liikkumiseen?
- Miten yhteistyötä voidaan tehdä eri sektorien välillä?
- Miten työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden käsittely-, hyväksyntä- ja valvontaprosessia sekä liikennejärjestelyille asetettavia tavoitteita voidaan kehittää niin, että toiminta tukee kestävien kulkutapojen houkuttelevuutta arjen matkoilla?
- Miten kaupunkitilaa jaetaan niin, että kestävän liikkumisen olosuhteet paranevat? Hanke voi liittyä esim. pysäköintijärjestelyihin.
3) Kävelyn ja pyöräliikenteen tietopohjan parantaminen
Systemaattinen tiedonkeruu auttaa ymmärtämään liikkumisen määriä, laatua ja käyttäjäkokemuksia sekä tukee päätöksentekoa, suunnittelua ja resurssien tehokasta käyttöä. Tieto kävelystä ja pyöräliikenteestä on usein hajallaan, se on pistemäistä tai sitä ei kerätä laisinkaan. Tässä teemassa toivotaan hankkeita, joissa edistetään kävelyyn ja pyöräliikenteeseen liittyvän tiedon keräämistä, sen laadun parantamista, tietopohjan laajentamista ja tiedon kokoamista eri tavoin.
Kysymyksiä ja teemoja, joihin hankkeissa voi paneutua ovat esimerkiksi:
- kävelyn tai pyöräliikenteen tiedonkeruun yhtenäistäminen ja systematisointi
- kävelylle ja pyöräliikenteelle ominaisten tietojen keruun laajentamisen mahdollisuudet / pilotit (esim. kävely-ympäristöjen laatutieto ja käyttötavat, laatuauditoinnit, walkability indexien hyödyntäminen, kävely- ja pyöräily-ympäristöjen laatuauditoinnit)
- kävelyn ja pyöräliikenteen toimivuuden ja käytettävyyden kannalta oleellinen tiedonkeruu (esim. pyöräliikenteen sujuvuusmittaukset)
- hankkeiden jälkiarvioinnissa oleellisen vaikutustiedon keruun määrittely ja systematisointi (esim. mitä vaikutustietoja hankkeista tulisi kerätä hankkeen vaikutusten toteamiseksi)
- kokonaiskuvan muodostaminen kävelyn tai pyöräliikenteen tilasta (esim. jonkinlaisen laajempialaisen barometri/indeksityyppisen koosteen muodostaminen tai alueellisen tiedon muodostaminen sirpaleista).
4) Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmat
Edistämisohjelmien laadinnalla halutaan tukea kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä, tavoitteellista ja vuorovaikutteista kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyötä kunnissa. Teemassa avustetaan kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadintaa. Kyseessä voi olla uusi edistämisohjelma tai edistämisohjelman päivitys. Avustusta voi saada joko yksittäisen kunnan tai useamman kunnan yhteisen edistämisohjelman laatimiseen.
Hakemus voi kohdistua myös muuhun liikkumisen ohjauksen toimintaan tai hankkeisiin. Lisäksi valtionavustuksella voidaan rahoittaa kestävän liikkumisen valtakunnallista, liikkumisen ohjauksen keinoin tehtävää edistämistoimintaa.
Teemat on avattu tarkemmin Traficomin verkkosivuilla osoitteessa:
https://traficom.fi/fi/liikkumisen-ohjauksen-valtionavustushaun-tukimateriaalit
Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmia koskeva erillinen hakijan tukimateriaali löytyy Traficomin verkkosivuilta: https://traficom.fi/files/media/file/Kapy_edo_Hakijan_tukimateriaali.pdf
Tutustu teemakuvauksiin sekä tuki- ja taustamateriaaleihin ennen kuin alat suunnitella hanketta.
Avustuslaji: Hankeavustus
Hakutyyppi: Määräaikainen haku
Hakuaika: 2026-09-24T07:00:00.000Z - 2026-12-04T21:59:59.000Z
Jaettavat varat:
Liikkumisen ohjauksen hankkeisiin myönnetään valtionavustusta noin 700 000 euroa, josta noin 100 000 euroa on varattu sellaisiin liikkumisen ohjauksen hankkeisiin, joissa keskitytään kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämiseen.
Kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadintaan myönnetään valtionavustusta noin 200 000 euroa.
Tavoitteet:
Liikkumisen ohjauksen ja kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien hankkeiden valtionavustuksilla halutaan edistää kestävää liikkumista.
Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista sekä kasvattaa joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikkumispalveluiden sekä kävelyn ja pyöräliikenteen kulkutapaosuutta. Lisäksi avustamalla kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadintaa halutaan edistää kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä, suunnitelmallista, tavoitteellista ja vuorovaikutteista kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyötä kunnissa.
Liikkumisen ohjauksen avustuksella tuetaan hankkeita, joiden tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen tiedollisen ohjauksen, markkinoinnin sekä palvelujen kokeilun ja kehittämisen kautta. Lisäksi halutaan tukea hankkeita, joilla saadaan aikaan liikkumisen ohjauksen toiminta- ja yhteistyömuotoja kohdepaikkakunnilla ja -seuduilla. Avustuksella halutaan tukea erityisesti sellaisia kokeiluita, kehittämishankkeita ja projekteja, joiden tuottamia toimintamalleja, kokemuksia ja tuloksia voidaan soveltaa ja hyödyntää koko maassa. Rahoitettavien hankkeiden tulisi tukea haun teemoja. Hakuvaiheessa on myös hyödyllistä osoittaa hankkeen tavoitteiden ja sen tulosten liittyminen alueen strategisiin ja liikennepoliittisiin tavoitteisiin.
Edistämisohjelmien osalta avustuksella tuetaan hankkeita, joissa tarkastellaan kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämistä kokonaisvaltaisesti ja muodostetaan käsitys paikallisesti tavoiteltavasta edistämiskokonaisuudesta. Edistämisohjelman pohjalta kunnassa voidaan tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämiseksi. Edistämisohjelmaa laadittaessa tulee tarkastella ja/tai määrittää ainakin seuraavia: 1) kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edellytykset (yhdyskuntarakenne, palveluiden sijoittuminen jne.) ja olosuhteet sekä asukkaiden näkemykset ja tarpeet; 2) asettaa edistämistyölle visio ja tavoitteet kytkeytyen kunnan tai seudun strategioihin; 3) määrittää toimenpiteet edistämistyön eri osa-alueet kattaen ja 4) määrittää toimenpiteille seurantamittarit sekä aikatauluttaa ja vastuuttaa toimeenpano ja seuranta.
Edistämistyön ja -ohjelman tavoitteet, painotukset ja toimenpiteet määritellään kunnan/seudun omista lähtökohdista, mutta edistämistyötä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti huomioiden edistämisen eri osa-alueet.
Edistämisohjelma tulee laatia ja toimenpiteitä suunnitella yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kunnan eri toimialojen, keskeisten sidosryhmien, alueellisten julkisen sektorin toimijoiden kesken sekä huomioida vuorovaikutus asukkaiden ja muiden liikkujien suuntaan. Lisäksi muun muassa kunnan/kuntien poliittisten päättäjien tavoittaminen ja osallistaminen edistämisohjelman laatimiseen on suositeltavaa. Valmis edistämisohjelma suositellaan vietävän poliittiseen käsittelyyn (kunnanhallitus/-valtuusto), jossa päätetään myös ohjelman toimeenpanon seurannasta.
Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadintaa koskeva hakijan tukimateriaali löytyy Traficomin verkkosivuilta: https://traficom.fi/files/media/file/Kapy_edo_Hakijan_tukimateriaali.pdf
Liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeilla voidaan tavoitella mm. seuraavia vaikutuksia:
* kestävien kulkumuotojen käytön lisääntyminen tietyssä kohderyhmässä tai -alueella
* kohderyhmän tiedon lisääntyminen, asenteiden muutos
* tiedon lisääntyminen tai toimintatapojen muuttuminen omassa organisaatiossa
* muutos kohderyhmän käyttäytymisessä tai toiminnassa
* kokonaan uuden toiminnan tai palvelun käynnistyminen
* kestävän liikkumisen vahvempi asema päätöksenteossa
* rahoituksen lisääminen kestävän liikkumisen edistämiseen
* eri toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen
* kunnan, seudun tai muun alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen
* kestävän liikkumisen medianäkyvyyden kasvu (paikallisesti, seudullisesti, valtakunnallisesti).
Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien valtionavustushankkeilla voidaan tavoitella mm. seuraavia vaikutuksia:
* muodostuu käsitys tavoiteltavasta edistämiskokonaisuudesta, tavoitteista ja eri toimijoiden vastuista
* eri toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen
* kävelyn ja/tai pyöräliikenteen vahvempi asema päätöksenteossa
* tiedon lisääntyminen, asenteiden muutos tai toimintatapojen muuttuminen eri kohderyhmissä
* rahoituksen lisääminen kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämiseen
* kävelyn ja/tai pyöräliikenteen lisääntyminen tietyllä alueella ja mahdollisesti tietyissä kohderyhmissä
* kunnan, seudun tai muun alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen
* kävelyn ja/tai pyöräliikenteen medianäkyvyyden kasvu paikallisesti tai seudulla.
Hankkeilta edellytetään hankkeen tavoiteltujen vaikutusten seurantaa koko hankkeen ajan. Hakuvaiheessa tulee kuvata hankkeiden tavoitteita, vaikutuksia sekä ilmoittaa mittarit tulosten seuraamiseksi. Raportoinnin yhteydessä tulee kuvata hankkeen tulokset ja vaikutukset sanallisesti ja päivittää mittarien toteumat. Vaikutusten kuvaaminen ja mittarit voivat koskea koko hankekokonaisuutta tai vain hankkeen tiettyjä osatehtäviä.
Liikkumisen ohjauksen hankkeiden tulosten arviointia ja seurantaa varten voidaan muodostaa mittareita, esimerkiksi:
* mukana olevien hallintokuntien määrä
* hankkeen toimintaan / erilaisiin tapahtumiin osallistuneiden määrä kohderyhmässä
* artikkeleiden määrä/mediaosumat/mediaseuranta
* tavoitettujen toimijoiden (esim. yritysten) määrä
* rekisteröidyt käyttäjät, palvelua käyttäneiden tai kokeilleiden määrä.
Edistämisohjelmien tulosten arviointia ja seurantaa varten voidaan muodostaa mittareita, esimerkiksi:
* mukana olevan kunnan/kuntien eri toimialojen määrä
* ohjelman laadintaan osallistuvat keskeiset sidosryhmät (esim. kolmannen sektorin toimijat, alueelliset julkisen sektorin toimijat, suuret tai keskeiset työnantajat, oppilaitokset)
* hankkeen aikaisiin erilaisiin tilaisuuksiin osallistuneiden määrät
* kunnan poliittisten päättäjien tavoittaminen ja ohjelman poliittinen hyväksyminen
* edistämisohjelman toimenpiteiden vastuutahojen määrittäminen ja ohjelman toimeenpanon seuranta
Kenelle avustusta voidaan myöntää:
Liikkumisen ohjauksen valtionavustusta voivat hakea ja saada
* kunnat
* kuntayhtymät
* muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Muita voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt tai yhdistykset.
Valtionavustusta kuntien tai seutujen kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadintaan voivat hakea ja saada
* kunnat
* kuntayhtymät.
Valtion toimijat eivät voi saada valtionavustusta eikä niiden toimintaa voida rahoittaa valtionavustuksella.
Hankkeita voidaan tehdä yhteistyössä useamman kunnan tai toimijan toimesta. On toivottavaa, että samalla alueella toimivat tai teemallisesti yhteen liittyvät hankkeet tekevät yhteistyötä ja hakevat avustusta yhdessä. Etenkin seudullisten liikkumisen ohjausta edistävien organisaatioiden tulee tehdä yhteistyötä seudun laajuisesti. Jos hankkeeseen osallistuu useampi kunta tai toimija, tulee osapuolten osallistumisesta olla hakemusvaiheessa vähintään alustava sitoutuminen.
Yhteishankkeessa yksi toimija toimii avustuksen hakijana. Avustus myönnetään hakijalle ja avustusrahaa hallinnoidaan hakijan kautta.
Mihin tarkoitukseen avustusta voidaan myöntää:
Liikkumisen ohjauksen hankkeisiin voidaan myöntää valtionavustusta esimerkiksi seuraaviin kustannuksiin:
1) Avustuksen saajan henkilöstömenot
* Henkilöstömenoja ovat hanketta tekevän henkilön tai projektihenkilöiden palkkakustannukset. Palkkakustannukset voivat olla vakituisen tai hankkeeseen palkattavan henkilöstön kustannuksia.
* Näistä menoista tulee raportoinnin yhteydessä toimittaa työajanseurantalomake sekä kustannusperuste, mikäli ne ovat osa hankkeen kustannuksia.
2) Palvelujen ostot
* konsulttipalvelut, asiantuntijapalvelut, palveluiden suunnittelu sekä selvitykset ja tutkimukset
* painatus-, ilmoitus- ja markkinointipalvelut
* tapahtuma-, markkinointi- ja viestintäkustannukset
* liikkumispalveluiden käyttöönottoon ja pilotointiin liittyvät kustannukset
* matka- ja kuljetuspalvelut (hankkeeseen ja sen toteutukseen olennaisesti liittyvät matkakustannukset).
3) Projektin aineet, tarvikkeet ja tavarat
Pääsääntöisesti aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset saavat olla enintään noin 10% hankkeen kokonaiskustannuksista. Projektin aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kohdalla päätöksessä käytetään tapauskohtaista harkintaa. Hakijan omistukseen jäävien laitteiden hankintaa ei tueta.
Yleiskustannuksia hyväksytään vain voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä. Hyväksyttäviin yleiskustannuksiin liittyvät asiat on käsitelty vakioehtojen kohdassa 3.1.
Edellä mainitut asiat voivat olla osana laajempaa hanketta, josta vain osaan haetaan liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Esimerkiksi hankkeeseen, johon liittyy tietojärjestelmien hankinta tai kehittäminen, valtionavustusta voi esimerkiksi käyttää hankkeen projektikustannuksiin, markkinointiin ja viestintään, mutta ei suoraan tietojärjestelmien hankintaan tai niiden kehittämiseen.
Kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmahankkeissa valtionavustusta voidaan myöntää esimerkiksi seuraaviin kustannuksiin:
1) Avustuksen saajan henkilöstömenot
* Henkilöstömenoja ovat hanketta tekevän henkilön tai projektihenkilöiden palkkakustannukset. Palkkakustannukset voivat olla vakituisen tai hankkeeseen palkattavan henkilöstön kustannuksia.
* Näistä kustannuksista tulee täyttää työajanseurantalomake sekä kustannusperuste, mikäli ne ovat osa hankkeen kustannuksia.
2) Palvelujen ostot
* konsulttipalvelut ja asiantuntijapalvelut, jotka liittyvät edistämisohjelmaan laadintaan.
Hakuvaiheessa hankkeiden kustannusten jakautuminen tulee olla selkeästi eritelty sekä hankeosapuolten että toimenpiteiden välillä. Palveluiden ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat on yksilöitävä hakemuksessa.
Valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten täytyy perustua todellisiin kustannuksiin ja olla todennettavissa kirjanpidosta. Esimerkiksi talkootyö ei ole valtionavustuskelpoista. Hyväksyttävistä kustannuksista tulee vähentää hankkeen tulot, joita ovat hankkeeseen saatu Euroopan unionin tai muu rahoitus sekä hankkeen mahdolliset myynti-, vuokraus- tai muut tulot. Muulla rahoituksella tarkoitetaan muuta valtionavustusta tai siihen verrattavaa rahoitusta. Hanketta rahoittavat muut tahot rahoitusosuuksineen tulee eritellä.
Avustusta ei voida myöntää:
Liikkumisen ohjauksen ja kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmien valtionavustuksissa ei myönnetä avustusta seuraaviin kustannuksiin:
* joukko- tai palveluliikenteen ostot (liikennöinti) ja (lippu)hinnan alennukset, käyttäjäkohtaiset liikkumispalvelupaketit
* kaupunkipyörien tai -palveluiden hankinta
* infrastruktuurin suunnittelu tai toteuttaminen, esimerkiksi polkupyörien liityntäpysäköinnin suunnittelu tai rakentaminen
* tietojärjestelmien, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta tai kehittäminen, esimerkiksi sovellusten hankinta tai kehittäminen
* kuntien perustehtävien toteuttaminen kuten esimerkiksi joukkoliikenteen suunnittelu, joukkoliikenteen palvelutason määrittely tai kuntien korvaamien kuljetusten suunnittelu.
Myöntämisen edellytykset:
Kestävän liikkumisen valtionavustukset myönnetään valtionavustuslakiin (688/2001), tarkempiin asetuksiin sekä valtion talousarvioteksteihin perustuen.
Avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus on harkinnanvarainen ja myönnettävän avustuksen määrä voi olla haettua alempi. Traficom tekee päätökset valtionavustusta saavista hankkeista vuosittain hakemusten sisällön ja lukumäärän perusteella määrärahojen puitteissa. Hakemuksia vertaillaan laadun, kustannusten ja hankkeen vaikuttavuuden osalta.
Myöntämisen esteet: Ei yleisiä esteitä avustuksen myöntämiselle.
Säädösperusteet: Valtioneuvoston asetus liikenteen palvelujen valtionavustuksista 509/2018; Valtion talousarvio, Eräät avustukset momentti 31.10.31; Valtionavustuslaki 688/2001
Wijzigingsgeschiedenis
First seen 15 Nov 2026, last checked 22 Nov 2026. 1 recorded version.
- 15 Nov 2026 · f27b5a05417b