Kohdennettu yleisavustus Pohjoiskalotin koulutussäätiön toiminnan rahoittamiseen 2026
In brief, in English
This targeted operating grant provides funding for the activities of the North Calotte Education Foundation (Pohjoiskalotin koulutussäätiö) in 2026, covering vocational labor market training, competence validation, and student accommodation costs. Eligible applications can only be submitted by the North Calotte Education Foundation.
Written by a model from the publisher's text. The official page is the authority. How data is produced
Pohjoiskalotin koulutussäätiö on perustettu vuonna 1991 jatkamaan vuonna 1970 perustetun Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen aikuiskoulutuskeskuksen työtä. Säätiö järjestää työvoimakoulutusta pääasiassa Suomen, Norjan ja Ruotsin Pohjoiskalottialueita varten.
Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen mukaan Suomi sitoutuu rahoittamaan vuosina 2024–2027 Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosittain enintään 80 koulutuspaikkaa, joiden vuosittaiset kustannukset ovat noin 1,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2026 rahoitus myönnetään laskennallisin perustein perusrahoituksella ja kuukausittain ilmoitettujen suoritemäärien mukaan määräytyvällä suoritusrahoituksella. Perusrahoituksen osuus on 80 % kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen hinnasta ja toteutuneiden suoritemäärien mukaan määräytyvän suoritusrahoituksen osuus on 20 %. Perusrahoitus vuodelle 2026 on 1 360 000 €. Suoritusrahoituksen osuus määräytyy toteutuneiden koulutuspaikkojen mukaan siten, että 340 000 € vastaa 80 koulutuspaikkaa. Vuoden lopussa tarkastellaan koko vuoden osalta toteutuneet koulutuspaikat ja vuoden viimeisen erän maksatus toimii tasauseränä, joka määräytyy koko vuoden aikana toteutuneiden koulutuspaikkojen määrän mukaan.
Säädösperusta:
-Valtioneuvoston asetus OKM/2023/37
-Valtionavustuslaki (688/2001)
-Valtion talousarvioesitys 2026, momentti 29.20.21.02.
-Valtion talousarvioesitys 2025, momentti 4.25.29.20.21.02.
Suomi myöntää hakemuksesta määrärahan, jolla Pohjoiskalotin koulutussäätiö kattaa ammatillisista koulutuksista, validointitoiminnasta ja asumiskustannuksista syntyvät kustannukset. Suomi rahoittaa vuosittain sopimuskaudella enintään 80 koulutuspaikkaa. Suomi on velvollinen maksamaan laskennallisin perustein säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. Koulutuspaikalla tarkoitetaan tässä työvoimakoulutuksena toteutettuja ammatillisia koulutuksia. Kustannuksia syntyy myös asumisesta ja validointitoimista, kuten opiskelijoiden ammattitaidon kartoituksista ja arvioinneista.
Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuosien 2025 ja 2026 talousarvioihin sisältyvistä määrärahoista valtionavustuksen Pohjoiskalotin koulutussäätiön vuoden 2025 toiminnan rahoittamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu enintään 1,7 miljoonaa euroa.
Ensimmäisessä hakemuksessa voi hakea avustusta useamman jo vuoden 2026 aikana toteutuneen kuukauden osalta.
Pääsääntöisesti kuukausittain maksetaan laskennallisin perustein yksi kahdestoistaosa kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen, validointitoiminnan ja asumiskustannusten koko vuoden hinnasta. Avustushakemukset tehdään koulutuksen järjestäjän nimissä pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemuksen tulee sisältää selvitys toteutuneen ammatillisen koulutuksen suoritemääristä. Poikkeuksista kuukausittaiseen hakemiseen tulee sopia erikseen.
Pääsääntöisesti kuukausittain maksetaan laskennallisin perustein yksi kahdestoistaosa kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen, validointitoiminnan ja asumiskustannusten koko vuoden hinnasta.
Vuoden viimeisen maksuerän (tasauserän) eli joulukuun hakemuksen määräaika on 15.1.2027 kello 16.15.
Selvitys koko vuoden 2026 suoritemääristä toimitetaan 20.1.2027 mennessä.
Avustuslaji: Yleisavustus
Hakutyyppi: Jatkuva haku
Hakuaika: 2026-03-24T06:00:00.000Z - 2027-01-15T14:15:00.000Z
Jaettavat varat: Enintään 1 700 000 euroa
Tavoitteet:
Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menojen rahoitus
Koulutustoiminta on järjestettävä kustannustehokkaasti ottamalla huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet sekä opiskelijoiden tiedontarpeet, jotta he voivat työllistyä ja säilyttää työpaikkansa. Koulutustarjonnan tulee perustua työmarkkinoiden tarpeita koskeviin kyseisistä maista kerättyihin työmarkkina-analyyseihin ja -ennusteisiin. Säätiön tulee pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää liikkuvuutta Pohjoismaiden työmarkkinoiden välillä. Tällä pyritään muun muassa lisäämään pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä.
Säätiön tulee osana koulutustoimintaansa voida tarjota validointitoimia, kuten opiskelijoiden ammattitaidon kartoitusta ja arviointia eri maissa hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti. Säätiön tulisi myös kehittää ja sopeuttaa validointitoimintaa sellaisille opiskelijoille, joilla on Pohjoismaiden ulkopuolella hankittu ammatti tai koulutuspätevyys, ja näin lisätä kyseisen ryhmän mahdollisuuksia päästä pohjoismaisille työmarkkinoille.
Koulutustoiminta on järjestettävä ottamalla huomioon eri ryhmien tarpeet siten, ettei siinä esiinny loukkaavaa kohtelua, syrjintää eikä häirintää. Koulutusta on myös tarjottava riittävässä määrin sellaisessa muodossa, että sitä pystyvät seuraamaan joko suomen, norjan, ruotsin tai englannin kielen hallitsevat opiskelijat. Säätiö voi niin aiheelliseksi katsoessaan myös järjestää yhdistettyä koulutusta siten, että opiskelija osallistuu toisen tahon järjestämään maahanmuuttajille suunnattuun kielikoulutukseen. Säätiön olisi pyrittävä suunnittelemaan koulutukset siten, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille, sekä tekemään niistä houkutteleva vaihtoehto molemmille sukupuolille. On tärkeää, että säätiö pystyy tarjoamaan tarvittavaa osaamista voidakseen vastata opiskelijoiden koulutuksen ja tuen tarpeeseen.
Pystyäkseen vastaamaan työmarkkinoiden työvoimatarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja kehittääkseen osaltaan pohjoismaista yhteistyötä säätiön tulee olla aktiivisesti ja järjestelmällisesti yhteydessä elinkeinoelämään, kuntiin, muihin koulutuksen tarjoajiin ja viranomaisiin kuten kansallisiin työvoimaviranomaisiin ja muihin ensisijaisesti kalottialueella toimiviin tahoihin.
Säätiön tulee osallistua erilaisiin kansallisiin, pohjoismaisiin ja EU:ssa tapahtuviin yhteistyömuotoihin. Osallistumisella olisi pyrittävä siihen, että säätiö voisi kolmikansallisesta koulutustoiminnasta saamillaan tiedoilla myötävaikuttaa säätiön toimintaan ja hankkia kokemuksia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Näin säätiö voi osaltaan edistää kohtaantotyötä ja vahvistaa asianomaisten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä.
Säätiön on tehtävä strategista yhteistyötä elinkeinoelämän, kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Säätiön tulee toimintakertomuksessaan antaa selvitys siitä, mitä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi on tehty, mihin eri yhteistyöhankkeisiin säätiö on osallistunut ja mitä tuloksia niistä on saatu. Säätiön tulee asettaa selkeät ja mitattavat tavoitteet toiminnalleen ja varmistaa, että tavoitteiden toteutumista seurataan tyydyttävällä tavalla. Tavoitteet on muotoiltava niin, että toiminnan tulokset voidaan mitata niiden perusteella riittävällä tavalla kriteereillä laatu, kustannustehokkuus ja koulutuksen päättymisen jälkeinen työllisyysaste. Tavoitteiden tulee olla tunnettuja ja vahvistettuja säätiössä ja säätiön sidosryhmien keskuudessa.
Tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan muotoiltava niin, että arviointia suoritettaessa koulutuksen tuloksia voidaan kyseisen maan työmarkkina- tai koulutusasioista vastaavan ministeriön tuella verrata tyydyttävällä tavalla muihin asianomaisten maiden vertailukelpoisiin koulutuksiin. Koulutuksia muihin koulutuksiin vertailtaessa tulee myös ottaa huomioon kolmikansallisen suuntautumisen mahdollisesti tuoma lisäarvo. Työelämätoimikunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseen näyttöjen toteutuksessa ja osaamisen arvioinnissa omalla toimialallaan. Työelämätoimikunnat voivat tarvittaessa toteuttaa laadunvarmistusta varten järjestettäviä vierailukäyntejä näyttöympäristöihin.
On kunkin maan päätettävissä, miten opiskelijoiden seuranta tapahtuu koulutuksen päätyttyä. Säätiön tulee yhteistyössä seurannasta vastaavien tahojen kanssa osaltaan parantaa seurannan tietopohjaa. Koulutukseen osallistuvilta kerätään opiskelijapalautetta Arvo – opetushallinnon vaikuttavuustietopalveluun. Säätiön tulee laatia suunnitelma, joka perustuu säätiön markkinoista ja toimeksiannoista laadittuun analyysiin sekä kytketään toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin.
Kenelle avustusta voidaan myöntää: Kohdennettua yleisavustusta voi hakea Pohjoiskalotin koulutussäätiö
Mihin tarkoitukseen avustusta voidaan myöntää:
Suomi myöntää hakemuksesta määrärahan, jolla Pohjoiskalotin koulutussäätiö kattaa ammatillisista koulutuksista, validointitoiminnasta ja asumiskustannuksista syntyvät kustannukset. Suomi rahoittaa vuosittain sopimuskaudella enintään 80 koulutuspaikkaa. Suomi on velvollinen maksamaan laskennallisin perustein säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. Koulutuspaikalla tarkoitetaan tässä työvoimakoulutuksena toteutettuja ammatillisia koulutuksia. Kustannuksia syntyy myös asumisesta ja validointitoimista, kuten opiskelijoiden ammattitaidon kartoituksista ja arvioinneista.
Avustuksen käyttöaika alkaa 1.1.2026 ja päättyy 31.12.2026.
Myöntämisen edellytykset:
Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen puitteissa, jos:
1) tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä;
2) valtionavustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta;
3) valtionavustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena valtionavustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä valtionavustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen; sekä
4) valtionavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
Myöntämisen esteet:
Avustusta ei voida myöntää hakijalle, johon kohdistuu Euroopan unionin, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tai Suomen viranomaisten asettamia pakotteita tai varojen jäädyttämispäätöksiä.
Jos valtionavustusta voidaan käyttää palkkakustannuksiin, avustus voidaan myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos:
1) valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain (39/1889) 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen mainitun lain 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana;
2) valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen ulkomaalaislain (301/2004) 186 §:ssa tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana; tai
3) valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana. (14.12.2018/1113)
Mikäli hakija on saanut aiemmin avustuksia Opetushallitukselta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Opetushallitus ei myönnä avustusta, mikäli hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa selvitys valtionavustuksen käyttämisestä.
Hakuajan ulkopuolella saapuneita hakemuksia ei käsitellä.
Säädösperusteet: Valtionavustuslaki 688/2001; Valtioneuvoston asetus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä tehdystä sopimuksesta OKM/2023/37
Change history
First seen 15 Nov 2026, last checked 22 Nov 2026. 1 recorded version.
- 15 Nov 2026 · e3cbc5322b32