Finland Haeavustuksia.fi · Abierta · Solicitante único

Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset 2027

Página oficial de la convocatoria ↗

In brief, in English

This funding supports the conservation and restorative repair of culturally and historically significant buildings and heritage environments to preserve national cultural heritage and traditional building techniques. Eligible applicants are private individuals and legal entities that own protected or historically significant sites, including municipalities and parishes under specific conditions.

Written by a model from the publisher's text. The official page is the authority. How data is produced

Avustuksen tarkoituksena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Entistämisavustuksia voidaan myöntää kohteen omistajalle rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) suojeltuihin kohteisiin tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää erityistä kulttuuri- tai rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Hankkeiden tulee edistää kohteen kestävää käyttöä ja hoitoa. Avustusta ei myönnetä valtion viranomaisille. Kunnat ja seurakunnat voivat hakea avustusta vain, jos kohde on suojeltu lailla kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta (572/64), rakennussuojelulailla (60/1985) tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai kohde on muutoin valtakunnallisesti huomattava. Avustettavat kohteet voivat olla rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Avustettavia kohteita voivat olla siten yksittäisten rakennusten lisäksi esimerkiksi historialliset puutarhat ja puistot rakennelmineen, hautapaikat muistomerkkeineen sekä toisen maailmansodan puolustusvarustukset. Avustettava entistämishanke voi koskea myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan ovia, ikkunoita, listoja, tulisijoja, pinnoitteita, kiintokalusteita tai muuta näihin verrattavaa sisustusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia, siihen pysyvästi kiinnitettyjä koneita ja laitteita. Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisarviointiin. Hakemuksessa esitetään tiedot hakijasta ja hakemuksen kohteesta sekä avustettavaksi esitetystä hankkeesta taustatietoineen. Keskeinen osa hakemusta on hankkeen toteutussuunnitelma, jonka tulee perustua kohteen historian ja arvojen sekä kohteen nykytilan tarkkaan tuntemiseen (tai selvittämiseen). Museovirasto arvioi hakemukset niissä esitettyjen tietojen perusteella. Arvioinnin tueksi pyydetään lausunnot alueellisilta vastuumuseoilta, jotka myös ohjaavat ja valvoat avustusten käyttöä. Hankkeen edellytetään tukevan kohteen kestävää käyttöä ja hoitoa. Avustuslaji: Hankeavustus Hakutyyppi: Määräaikainen haku Hakuaika: 2026-10-19T06:00:00.000Z - 2026-11-30T21:59:59.000Z Jaettavat varat: Avustukset myönnetään edellyttäen, että eduskunta osoittaa määrärahan avustukselle vuodelle 2027. Päätökset avustettavista hankkeista tehdään keväällä 2027. Jaettava avustussumma on edellisinä vuosina ollut noin 1 287 000 euroa. Tavoitteet: Tavoite 1. Rakennusten ja muiden kulttuuriympäristökohteiden ja niiden kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen ja vahvistuminen. Lakiin rakennusperinnön suojelusta (498/2010) on kirjattu, että rakennuksen merkittävyyttä arvioidaan seuraavilla perusteilla: harvinaisuus tai ainutlaatuisuus, historiallinen tyypillisyys alueelle, aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus), alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys), merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). Kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo määritellään riippumatta kohteen käyttö- tai välinearvosta jonkin muun hyvän saavuttamisessa. Kohteen arvottaminen on suhteessa kohteessa olevan ja kohteesta saatavan tiedon määrään ja laatuun. Kohteen säilyneisyydessä näkyy, miten kohde on elänyt ja mitä sille on vuosien saatossa tapahtunut. Autenttisuus tarkoittaa tapaa, jolla ympäristö tai rakennus on säilyttänyt alkuperäisiä tai sen historialle ominaisia erityispiirteitä. Suunnitellut, avustettavan kohteen säilymisen kannalta tarpeellisiksi katsotutkaan korjaustoimet eivät saa aiheuttaa merkittävien autenttisten arvojen häviämistä. Tavoite 2. Restauroinnin ja rakennuskonservoinnin osaamisen lisääminen ja hyvien mallien tuottaminen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyttävä korjaaminen vaatii aina perehtymistä kohteen erityispiirteisiin ja yksilöllisiin ominaisuuksiin. Jokainen menestyksellisesti toteutettu hanke tuo oman lisänsä ammattialan tietopankkiin, lisäten samalla hankkeeseen osallistuvien ammattitaitoa ja ymmärrystä alasta. Tämän tietämyksen, osaamisen ja kokemuksen dokumentointi ja jakaminen on ensiarvoisen tärkeää koko restaurointi- ja konservointialan kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Tavoite 3. Perinteisten tai käsityövaltaisten rakennustapojen säilyminen sekä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin soveltuvien korjausmenetelmien ja -materiaalien tuntemisen lisääntyminen. Konservointi, hoito ja restaurointi perustuvat aina kohteesta hankittuun dokumentoituun tietoon ja/tai historiallisiin lähteisiin. Muut kuin kohteen historiaan kuuluvat materiaalit, menetelmät ja tekniikat voivat vain poikkeustapauksessa olla osa säilyttämiseen liittyviä toimenpiteitä. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon säilytettävän kohteen historialliset arvot ja toimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Avustettavan rakennuksen tai alueen ominaisluonteen ja historiallisen aitouden on säilyttävä. Korjattaessa sallitaan vain pienet muutokset. Työt on tehtävä perinteisin tai niitä vastaavin työmenetelmin ja rakenteellisin ratkaisuin ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai vastaavia materiaaleja. Tavoite 4. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen säästävän korjaamisen edistäminen. Avustuksen edellytyksenä on, että hankkeessa noudatetaan säästävän korjauksen periaatteita ja edistetään kohteen kestävää käyttöä ja hoitoa: Muutosten määrä ja laajuus on minimoitava. Paras ja halvin korjaus on tehdä vain tarpeellinen. Restauroinnin ja korjauksen tavoitteena on säilyttää myös rakennuksen alkuperäinen tai vanha materiaali. Poistamisen ja uusimisen asemesta vanhat rakenteet säilytetään tukemalla, vahvistamalla ja paikkaamalla. Tavoitteena on myös lisätä osallisuutta kulttuuriperinnön hoitoon ja tukea alan koulutusta. Kenelle avustusta voidaan myöntää: Avustusta voidaan myöntää yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kohteiden omistajia. Kunnat ja seurakunnat voivat hakea avustusta vain, jos kohde on suojeltu lailla kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta (572/64), rakennussuojelulailla (60/1985) tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai kohde on muutoin valtakunnallisesti huomattava. Avustusta ei myönnetä valtion viranomaisille. Mihin tarkoitukseen avustusta voidaan myöntää: Avustusta voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin: -Säilyttävään korjaamiseen, jolla edistetään kohteen ja sen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä tai vahvistumista. -Konservointiin (säilyttäminen sellaisenaan/kunnon huononemisen ehkäiseminen), jos restaurointia ei katsota säilymisen kannalta olennaiseksi toimenpiteeksi. -Erityistä asiantuntemusta ja osaamista vaativiin toimenpiteisiin, myös restauroinnin ja rakennuskonservoinnin osaamista lisääviin ja hyviä malleja tuottaviin korjauksiin. -Restauroinnin, hoidon ja konservoinnin suunnittelemiseen ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. -Toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten tai käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä sekä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin soveltuvien korjausmenetelmien ja -materiaalien tuntemisen lisääntymistä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi: -Rakenteiden säilyttävä korjaaminen kuten hirsirungon kengitys tai tiili- ja kivirakenteiden korjaaminen. -Alkuperäisen ulkovuorauksen, ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostaminen tai palauttaminen, jos sillä edistetään rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon vahvistumista. -Ulkorappauksen korjaaminen. -Ulkomaalaus kalkkimaalilla, pellavaöljymaalilla, keittomaalilla tai muulla kohteen maalaushistoriaan kuuluvalla perinteisellä maalityypillä, ei kuitenkaan normaaliin hyvään talonpitoon kuuluva julkisivun huoltomaalaus tai kokonaan uusitun pintarakenteen maalaus. -Perinteisen puukatteen uusiminen tai kunnostaminen: pärekatteet, tuohi-malkakatteet. -Palapelti- ja suoran saumapeltikatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa. -Savi- tai betonitiilikatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa. -Kolmiorimahuopakatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa. -Alkuperäisen katemateriaalin kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.[ -Rakennuksen alkuperäisten, erityisen vanhojen tai harvinaisten uunien kunnostaminen. -Historiallisesti merkittävien sisätilojen pintojen ja rakennusosien konservointi: koristemaalaukset ja tapetit. -Säilyttävää korjaamista edistävät selvitykset ja suunnitelmat kuten väritutkimus, rakennushistoriaselvitys, konservointisuunnitelma. Näiden esimerkkien lisäksi voidaan avustaa myös muita restaurointi- ja konservointitoimenpiteitä. Avustusta ei voida myöntää: Avustusta ei myönnetä: Avustusta ei myönnetä hankkeille, joihin saadaan muuta valtion tai Museoviraston avustusta. Toimenpiteisiin, jotka vähentävät kohteen kulttuurihistoriallista arvoa, tai toimenpiteisiin, jotka saattavat olla perusteltuja, mutta vastaavat uudisrakentamista (rekonstruktio, rakennuksen siirto). Avustusta ei myöskään myönnetä toimenpiteisiin, jotka ovat luonteeltaan perusparannusta, peruskorjaamista, vuosikorjauksia, esimerkiksi: -Salaojat, hulevesijärjestelmät ja routasuojat -Lisälämmöneristäminen -Ulkovuorauksen uusiminen -Ulkorappauksen uusiminen -Julkisivujen maalaaminen muulla kuin perinteisellä maalityypillä -Julkisivun huoltomaalaus, kokonaan uusittujen pintojen maalaus -Ikkunoiden tai ovien uusiminen -Muotopelti- tai lukkosaumapeltikatteen tekeminen -Palahuopakatteen tekeminen -Pinnoitetun (tehdasmaalatun) peltikatteen tekeminen -Katemateriaalin vaihtaminen, ellei se perustu rakennushistoriaselvitykseen tai ole muusta syystä erityisen perusteltua -Uusien tai siirrettyjen uunien pystyttäminen -Sisäovien uusiminen -Sisäpintojen levyttäminen -Teknisten järjestelmien kunnostaminen tai uusiminen (vesijohto, viemäri, sähköt yms.) Myöntämisen edellytykset: Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom): • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus. • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa. Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin; avustuksen myöntämisen yleisiin edellytyksiin sekä hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuskohtaisiin myöntö- ja arviointiperusteisiin. Avustushakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Hakija on vastuussa avustuksen hakuilmoitukseen perehtymisestä ja hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Hakijan vastuulla on sisällyttää hakemukseen avustuksen hakuilmoituksessa sekä hakulomakkeella olevissa ohjeissa edellytetyt tiedot niin selkeästi, etteivät ne jätä tulkinnanvaraa. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Myöntämisen esteet: Avustusta ei myönnetä, jos jokin seuraavista esteistä on olemassa hakuajan päättyessä: • Hakemus ei ole saapunut hakuilmoituksessa annetussa määräajassa. • Hakija ei ole hakukelpoinen. Hakukelpoisuus määritellään avustuskohtaisesti hakuilmoituksessa. • Hakija ei ole selvittänyt Museoviraston sille aiemmin myöntämän valtionavustuksen käyttöä annettuun määräpäivään mennessä tai noudattanut Museoviraston kehotusta palauttaa avustus tai sen osa. • Hakemuksessa esitetty hankkeen toteutusaika ei ole hakuilmoituksessa määritellyn avustuksen käyttöajan rajoissa. • Mahdolliset avustuskohtaiset myöntöperusteet eivät täyty. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen lähettäjälle ilmoitetaan, miten hakemusta on täydennettävä. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita. Säädösperusteet: Valtionavustuslaki 688/2001

Historial de cambios

First seen 15 Nov 2026, last checked 22 Nov 2026. 1 recorded version.

  • 15 Nov 2026 · 306c5dcd2e7d

Report a problem with this record · How data is produced